Talven rauhaa

...tai sitten ei. Koko talvi on mennyt erittäin kiireisesti joko koulussa tai tallilla. En ole kyennyt juuri mihinkään ylimääräiseen, kaikki neulomiset yms. on jäänyt todella pahasti mutta jouluksi pyöräytin pikaisesti pari pipoa koulukaverilleni pientä korvausta vastaan. Lisäksi "kakkubisnes" näyttäisi saaneen tuulta alleen kun tilauksia alkaa tippua tappavan tasaiseen tahtiin. Katsotaan nyt kuin likan käyp :)

Mistään uusista neulomuksista tai yritelmistä ei ole kuvaa paitsi uutukaisesta karvahatustani

Tykkään kyllä kovasti, tehty Dropsin ohjeella Rocky Mountain ja löytyy Ravelrystä jälleen kerran. Ohjetta en muuttanut, neuloin Novitan Kelolla (halvennuksesta sai sitä alle puoleen hintaan) ja yksi kerä riitti yhteen myssyyn, jäi pieni nöttö ylikin. Reunat on tehty Sirdar Snuggly Snowflake chunkystä, ja rehellisesti sanottuna en virkannut ohjeen mukaan vaan vähän sinne päin. En siis laskenut silmukoita tai mitään.

vähän lähikuvaa palmikoista lätsässä

 

Palmikot oli todella helppoja ja nopeita tehdä kun oli paksu lanka ja vain yhtä silmukkaa piti siirrellä. Neulomisjärjestys oli mulle vaan tosi outo, ensin niskasta otsalle ja sit päälaelta korvaläpät alas. Mutta toimii, pitäs vaan kehittää joku systeemi millä silmukoida sivut vaikka samoin tein kiinni koska mun sen sauman ompelujälki on... noh, rumaa. Onhan se nurjalla puolella eikä se näy mutta _silti_.

Rehellisyyden nimissä täytyy myös myöntää, ettei hattu ole kuvassakaan vielä ihan valmis, haluan tehdä (kuten ohjeessa) korvalapuista pitkät narut ja tupsut päähän. mutta kun nyt hiihtolomalla oli kerrankin aikaa istua koneella niin päätin päivittää nyt tänne ettei sitten se taas jää ja jää. 

Ohjeeseen kuuluu myös tumput ja koska ihastuin palmikkoon syvästi nyt kun näin livenä miltä se näyttää, aion myös ne neuloa kunhan löydän lisää Keloa jostain alelaarista, eihän sitä nyt VOI hyväksyä että tumput ois eri sarjaa. Täytynee yrittää haalia kaksi kerää, en jotenkin jaksa uskoa että yksi riittäisi molempiin tumppuihin. Tai sitten se riittää ja "joudun" neulomaan vielä toisenkin tämmöisen kotsan vaikkapa lahjaksi kaverille joka mielistyi kovin sen ulkonäköön myöskin.

Ja sitten niitä kakkuja. Mitään omia kakkuja ei ole tarvinnut tehdä, kaksi tilauskakkua kyllä. Ensimmäinen meni Zylkenen juhliin.

Kakun design on otettu Zylkenen paketista, mielestäni se toimi oikein kivasti kakussa. Täytteenä jälleen kerran pätkismoussea, en kohta osaa muutakaan tehdä 8D Päälliset sokerimassaa, kokeilin semmoista vaniljanmakuista ja tätä oli ehdottomasti mukavempi työstää! Tuntui ihan purkalta käsissä enkä tarvinnut yhtään tomusokeria. Käytän kyllä silikonialustaa mutta yleensä joudun siinäkin vähän tomusokeria käyttämään. Tein myös pari koristetta Zylkenelle

Vaikka he eivät kakkuun päässykään, uskon että toivat iloa missä ikinä olivatkaan sitten.

Toinen tilauskakku tuli ystäväni yhdistyksen perustajaisiin, he perustivat Pääkaupunkiseudun Cosplayharrastajat Ry:n (tai jotain sinne päin, nimestä en ole varma mutta jotain tuollaista se varmaankin oli) ja kakkuun he toivoivat maskottiaan

Ja koska kyseessä on säästötuote, koristeissa on Zylkene-kakun jämäsokerimassat. Valkoista hommattiin varuilta vähän lisää, mutta muuten samoilla mentiin. Kokeilin myös ihan uutta tyllaa noihin ruusukkeisiin/kukkiin, ja pidän siitä. sillä tyllalla ei kyllä oikein mitään muuta voi tehdä mutta hällä väliä. Täytteenä tässä kakussa oli marianne-mangotäyte.

Ylihuomenna alkaakin sitten seuraavan tilauskakun pakertaminen ja kuulostelin että keväästä tulee kiireinen ylioppilaskakkuineen.

Hiihtoloman alussa huomasin itsestäni erään ominaisuuden. Tajusin, etten missään tapauksessa ole laiska, minulla on vain tarmon kohdistamisongelma. En millään jaksanut siivota tai pakata matkustamista varten enkä oikein pyykkiäkään olisi jaksanut tehdä mutta pakko se oli, sen sijaan oikein tarmokkaasti tein kaksi tuntia syntymäpäiväkorttia hevoselle. Kyllä, hevoselle.

 

Lakas Lenni Lokinpoika täytti 20v joten piti häntä muistaa arvoisellaan tavalla. Renny ei siis ole oma hevoseni vaan ystäväni hevonen, yksi maailman parhaista hevosista. Ikävä kyllä en itse ehtinyt paikalle juhliin mutta toivottavasti kortti oli mieluisa! Kimppaan hommattiin myös hänelle lahja jonka toivon myös kelvanneen :)

Näihin lumitunnelmiin on hyvä lopettaa, on siinä pienellä koiralla työtä kun hankikantoa ei ole ja silti pitää sinne hankeen päästä!

koira siis seisoo hangessa toim. huom. ;)

nimiäiskakku

Sattuipa kerran niin, että veljeni vaimon sisko soitti minulle että hänen työkaverinsa lapsenlapsen ristiäiset olisi jonkin ajan kuluttua ja koska hän oli nähnyt kakun minkä tein veljenpojalleni ristiäisiin, halutiin meikäläiseltä tilata kakku. Olin kieltämättä vähän puulla päähän löyty, minä joka harrastuksen vuoksi silloin tällöin jonkinnäköisen kakun väännän, sainkin yhtäkkiä oikein tilauksen! Ja ihmiseltä joka ei tunne minua! No suostuin ja vaihdettiinkin sitten lapsen äidin kanssa ajatuksia kakun ulkomuodosta ja sisällöstä. Täytteeksi valikoitui pätkismousse ja koristeisiin sain osviittaa ja toiveita. Tämmöinen siitä sitten tuli:

Olin kieltämättä vähän skeptinen kakun suhteen, varsinkin kun jouduin leipomaan kakun kärsien aika mainiosta leukasärystä edellisen päivän hammaslääkäriseikkailuiden takia (revittiin yksi poskihammas pois) mutta pakko sanoa, tällä kertaa kaikki, siis KAIKKI meni jotenkin vaan putkeen! Pohjat onnistui kerralla, täytettä oli juuri tarpeeksi, kreemi oli tarpeeksi paksua ja sokerimassa meni kerralla kakun päälle! En siis kaulinut sitä kuin kerran eikä se revennyt! Yleensä olen aina vähintään kaksi-kolme kertaa saanut kaulia massan ennen kun se on sopivan kokoinen ja paksuinen laitettavaksi kakun päälle eikä se ole revennyt. Koristeetkin meni melko putkeen, ihan hitusen jouduin korjaamaan isoa kukkaa (jossa on muuten vauva sisällä toim. huom.) mutta ei mitään dramaattista.

Toivottavasti kakku on tilaajan toiveiden mukainen ja Onnea vielä Elsa Lyydia nimestä!

Uutta ilmettä

Blogiin ja itse kullekin. Meikäläinen ainakin ajeli taas tukan miltei kokonaan pois niin voi sitten huoletta käyttää pipoa koko syksyn ja talven :)

Ristiäisiin tuli saatua kakku valmiiksi. Ei kyllä ollut ihan mikään helppo keissi... Kakun tein siis kääretorttupohjasuikaleista kierittämällä suuremmaksi ja suuremmaksi (tykkään tehdä tällä keinolla, saa just sen kokosen kakun kuin tarvitsee) ja täytteeksi tuli tai siis, PITI tulla Kinuskikissan ohjeen mukaista blueberry curdia. No ei tullut. Tahna ei onnistunut millään ja loppujenlopuksi täyte oli löllöä-mustikka-tahnaa-kermavaahdon-ja-rahkan-kera. No ei se nyt ihan löllöä ollut sen neljän liivatteen ja  kolmannen rahkapurkin jälkeen mutta silti... Ennen kun sekoitin mössöt keskenään, ja yritin vielä sillä mustikkatahnalla laittaa oman kerroksen ja kerma-rahkalla oman kerroksen, koko kakku vaan levisi. Siis se vaan levähti siihen lautaselle ja oli pakko heittää roskiin, tähän kului yksi kääretorttupohja... No sain kuin sainkin kakun sitten jotenkin koottua vaikka aikamoista palapeliä se kyllä oli... rupesin sitten kaulimaan sokerimassaa siihen päälle. Viidennellä kerralla menin syteen tai saveen ja tulihan siihen sitten kauniita repeämiä. Tässä vaiheessa kello oli jo varmaan yksi yöllä ja kirosin kuin turkkilainen, oli lähellä ettei kakku lentänyt ikkunasta pihalle. Sain kuitenkin jollain ilveellä vähän paikkailtua virheitä ja peitettyä niitä koristeilla.

Seuraavana aamuna, ristiäispäivänä, otin kakun kylmästä ja jäin tutkimaan sitä niin ENKÖ MINÄ P***KELE TÖKÄNNYT SEN KYLKEEN REIÄN PEUKALOLLA. Kyllästyin, työnsin koloon palan sokerimassaa ja värjäsin ja kaulin leveän nauhan koko kakun ympärille. Lopputulos näiden kaikkien ja muidenkin epäonnisten vaiheiden jälkeen näytti tältä:

Ai niin, nuo lenkkaritkin olivat ehtineet hajota jo pari kertaa edellisen illan aikana ja hajosivat taas kerran matkalla...

Kakku kuitenkin maistui ja monet kehuivat, ja saatiin vietettyä mukavat ristiäiset että vielä kerran Onnea Veikko Oskari Heikinpoika ihanasta nimestä!