Ristiäisiin tuli saatua kakku valmiiksi. Ei kyllä ollut ihan mikään helppo keissi... Kakun tein siis kääretorttupohjasuikaleista kierittämällä suuremmaksi ja suuremmaksi (tykkään tehdä tällä keinolla, saa just sen kokosen kakun kuin tarvitsee) ja täytteeksi tuli tai siis, PITI tulla Kinuskikissan ohjeen mukaista blueberry curdia. No ei tullut. Tahna ei onnistunut millään ja loppujenlopuksi täyte oli löllöä-mustikka-tahnaa-kermavaahdon-ja-rahkan-kera. No ei se nyt ihan löllöä ollut sen neljän liivatteen ja kolmannen rahkapurkin jälkeen mutta silti... Ennen kun sekoitin mössöt keskenään, ja yritin vielä sillä mustikkatahnalla laittaa oman kerroksen ja kerma-rahkalla oman kerroksen, koko kakku vaan levisi. Siis se vaan levähti siihen lautaselle ja oli pakko heittää roskiin, tähän kului yksi kääretorttupohja... No sain kuin sainkin kakun sitten jotenkin koottua vaikka aikamoista palapeliä se kyllä oli... rupesin sitten kaulimaan sokerimassaa siihen päälle. Viidennellä kerralla menin syteen tai saveen ja tulihan siihen sitten kauniita repeämiä. Tässä vaiheessa kello oli jo varmaan yksi yöllä ja kirosin kuin turkkilainen, oli lähellä ettei kakku lentänyt ikkunasta pihalle. Sain kuitenkin jollain ilveellä vähän paikkailtua virheitä ja peitettyä niitä koristeilla.
Seuraavana aamuna, ristiäispäivänä, otin kakun kylmästä ja jäin tutkimaan sitä niin ENKÖ MINÄ P***KELE TÖKÄNNYT SEN KYLKEEN REIÄN PEUKALOLLA. Kyllästyin, työnsin koloon palan sokerimassaa ja värjäsin ja kaulin leveän nauhan koko kakun ympärille. Lopputulos näiden kaikkien ja muidenkin epäonnisten vaiheiden jälkeen näytti tältä:
Ai niin, nuo lenkkaritkin olivat ehtineet hajota jo pari kertaa edellisen illan aikana ja hajosivat taas kerran matkalla...
Kakku kuitenkin maistui ja monet kehuivat, ja saatiin vietettyä mukavat ristiäiset että vielä kerran Onnea Veikko Oskari Heikinpoika ihanasta nimestä!
Löytyipäs kiva blogi ja lisää lappalaisia harrastavia kästyöihmisiä! =)
VastaaPoista